Ella lapissa

Timo Parvela: Ella lapissa

Tammi 2007 (4. painos), 125s.

Hiukan vastahakoisesti aloin lukea lapsille tätä Ella lapissa kirjaa. Hyvin pian kuitenkin huomasin, että nyt ollaan jo enemmän samoissa tunnelmissa kuin siinä Ella ja kaverit juhlatuulella -kokoelmassa. Ensinnäkin kirja on huomattavasti jonkin verran pitempi kuin sarjan alkupään kirjat, joten tarinaan mahtuu paljon enemmän taustaa ja höpsötyksiä. Kuvia ei ole ainakaan tässä painoksessa yhtään, joten kuvitus ei päässyt häiritsemään. Tosin täytyy mainita, että pidän Mervi Lindmanin  tyylistä ja se onkin tuttua monista kuvakirjoista.

Ellan luokka (edelleen toinen luokka, kuinkas muuten) on voittanut jostakin kisasta ihanan ulkomaanmatkan. Lentokentälle asti on päästy melkein kunnialla, mutta ikävä kyllä Pate järjestää kentällä ylimääräistä tekemistä sen verran paljon, että koko porukka päätyy väärään lentokoneeseen. Sen sijaan, että opettaja pääsisi lasten kanssa nauttimaan lämmöstä ja kauniista hiekka-aavikkomaisemista, lentokone kuljettaakin heidät Lappiin. Paluulentoa ei ole ihan heti tarjolla, joten Ella luokkatovereineen majoitetaan joulupukin lomakylään. Kumma kyllä opettaja kutsuu joulupukkia isäksi, eli opettajan täytyykin olla oikeasti tonttu!

Monenlaista ehtii viikon aikana tapahtua hiihtoharjoituksista panikointiin. Jossain vaiheessa lapset nimittäin päättelevät, että heidät on kuskattu Lappiin, jotta heistä saadaan joulupukille uusia tonttuja ja sehän ei käy päinsä! Tyttöjä kammottaa mahdollinen parrankasvu ja poikia piirileikit tyttöjen kanssa. Opettaja on tässäkin kirjassa aika päätön, mutta onneksi häntä tasapainottaa lempeä vaimo.

Ella lapissa oli oikein hauskaa luettavaa. Muutaman kerran pyrskähdin nauruun, kun lapset lohkaisivat jotakin hassua ja kyllä noita omiakin lapsia huvitti. Ehkä en niitä vanhimpia Ella-kirjoja etsi käsiini, mutta uudemmat taitavat kuitenkin päästä iltasatukirjojen jonoon.