sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kolmetoista syytä

Jay Asher: Kolmetoista syytä
(13 Reasons Why, 2007)
Otava 2014, 249s.
Suom. Annika Eräpuro

Reilu vuosi sitten luin Jay Asherin kirjan Sinä ja minä sitten joskus. Tykkäsin kirjan ideasta ja tyylistä noin ylipäätään, joten halusin lukea myös tämän Asherin uusimman suomennoksen. Kehujakin kirja on saanut ihan mukavasti, joten odotukseni olivat sopivasti korkealla.

Kolmetoista syytä on aiheeltaan rankka. Itsemurhan tehnyt tyttö on nauhoittanut seitsemän c-kasetin verran syitä teolleen. Kaseteilla kerrotaan kolmestatoista  ihmisestä, jotka kukin vuorollaan saavat kasetit postitse, kuuntelevat ne läpi ja lähettävät sitten listan seuraavalle. Lukija "kuuntelee" kasetit yhdessä Clayn kanssa. Clay on ollut ihastunut Hannahiin, suudellut tätä vastikään bileissä, eikä voi ymmärtää, minkä itsemurha-ajatuksia ruokkivan virheen hän on tehnyt.

Tarina etenee pääasiassa Hannahin kasettien ja Clayn ajatusten vuoropuheluna. Tunnelma vaihtelee epäuskosta vihaan ja suruun, ikävään ja voimattomuuden tunteeseen. Tarina jättää turhauttavan ristiriitaisen olon, sillä Hannahin päätös tappaa itsensä on tietenkin väärä, turha. Totta kai aikuisen näkökulmasta on helppoa todeta, että huolista pitää puhua - edes vanhemmille, jos ei ystäviä ole eikä koulusta löydy aikuista kuuntelijaa, joka ottaisi asiat tarpeeksi vakavasti.

Kirja toiminee hyvänä keskustelunavauksena nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville. Kirjassa annetaan muutama vinkki, kuinka huomata oppilaan mahdolliset itsemurha-ajatukset ja kuinka voisi yrittää auttaa. Lisäksi kirjan lopussa on MLL:n auttavan puhelimen numero (116 11), johon voi soittaa kun haluaa puhua. Puhelinlinjat ovat auki arkisin klo 14-20 ja viikonloppuisin klo 17-20. Puhelut ovat täysin luottamuksellisia.

Aiheeltaan rankka kirja, jonka jälkimaku ei mitenkään voisi olla hilpeä. Muutamia uskottavuusongelmia ja päivittämistä kaipaavia kohtia (c-kasetit, tehdäänkö niitä edes enää?), mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen.

3 kommenttia:

  1. Ilahduin kovasti tuosta MLL-lisäyksestä kirjan lopussa! Itse kuuntelin tämän jokin aika sitten englanniksi äänikirjana ja pidin, vaikka pistin myös muutamia uskottavuusongelmia merkille. Viimeisimmät tilanteet Hannahin kaseteilla myös ahdistivat minua, mietin olivatko ne todella tarpeellisia mutta ehkä näin. Jälkimaku tässä onneksi oli, surullisuudesta huolimatta, mielestäni myös ehkä pikkuhitusen toiveikas, mikä oli minusta hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnea, Minäkin koin kirjan lopun toiveikkaana, mutta kyllähän tämä ahdistava tarina oli. Samoin mietin muutamia loppupuolen tapahtumia, että oliko pakko mennä näin ja näin pitkälle, mutta ehkä oli. Toivottavasti tämä kirja tavoittaa juuri sen lukijakunnan, jolle tarina voisi antaa lisää voimia epätoivoiselta näyttävässä tilanteessa tai rohkeutta puuttua jonkun toisen tilanteeseen.

      Poista
  2. Ajattelin samaa, että kirjasta on hyvä keskustella nuoren kanssa, kun hän on lukenut sen.

    VastaaPoista