Kate Eberlen: Miss you (Miss You 2016) Gummerus 2018, 479s. Suom. Sari Kumpulainen |
Kate Eberlenin Miss You -romaania on kehuttu suurin sanoin ja sitä on verrattu muun muassa David Nichollsin menestysromaaniin Sinä päivänä. Luonnollisesti kirjalla oli siis melkoisen suuret saappaat täytettävänään (vaikka näin jälkikäteen en Nichollsin kirjan viehätystä enää muistakaan). Ikävä kyllä saappaisiin riitti täytettä niukanlaisesti.
Tess ja Gus kohtaavat ohimennen Italiassa vuonna 1997. He vaihtavat noin kymmenen sanaa keskenään ja kotimaahansa palattuaan kumpikin jatkaa elämäänsä. Gus aloittaa yliopisto-opinnot ja Tess joutuu luopumaan niistä äitinsä vakavan sairauden vuoksi. Vuodet vierivät ja kumpikin elää omaa elämäänsä, välillä onnellisena, välillä onnettomampana. Siellä täällä heidän tiensä melkein risteävät, mutta eivät sitten kuitenkaan.
Sivulla 423 aloin olla jo todella kiukuissani, kun sekä Tess että Gus elelivät edelleen ihan omia elämiään - vaikkakin lähellä toisiaan. Ja kappas vain, kävi juuri niin kuin pelkäsinkin: tarina väsätään loppuun ihan tolkuttomalla kiireellä ja kaikki on muka tosi tosi ihanaa ja kohtalon sanelemaa ja blaa blaa.
Odotin älykästä rakkausromaania, mutta enemmän tämä tuntui liian pitkäksi venytetyltä naistenlehden jatkokertomukselta.
---
Helmet-lukuhaaste: 28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
Onpas erikoista, ettei suomennetun kirjan nimeä suomenneta. Muutenkin kansi on täysin angloamerikkalainen, piti oikein klikata kuva auki varmistaakseen, että onko tämä siis suomennos.
VastaaPoistaOlen ihmetellyt nykyistä kääntämättömyyden trendiä englanninkielisten elokuvien nimien kohdalla, ja nyt se sama on siis rantautumassa kirjallisuuteen. Mikä lieneekään tarkoitusperä?
lukija, Mieleeni ei näin äkkiseltään tule muita kirjoja, joiden nimi olisi jätetty suomentamatta, mutta elokuvien nimien suhteen olen kyllä jo kauan ollut sitä mieltä, että usein se on kääntämättä paras. ;)
Poista