torstai 24. huhtikuuta 2014

Hugo Cabret

Brian Selznick: Hugo Cabret
(The Invention of Hugo Cabret, 2007)
Tammi 2008, 535s.
Suom. Helene Bützow

Hugo Cabretin olen lukenut vuosia sitten ja esikoinen luki sen viime syksynä itsekseen. Koska ensi syksynä esikoulun aloittavaa pikkuveljeäkin kiinnosti tämä jyhkeä, runsaasti kuvia sisältävä kirja, päätin ottaa sen iltasaduksi.

Hugo Cabret on nuori orpo poika, joka asuu salaa Pariisin rautatieasemalla sijaitsevassa entisessä työntekijän asunnossa. Isänsä kuoleman jälkeen Hugon huoltajuus on annettu juopotteluun taipuvaiselle sedälle, joka on opettanut Hugon huoltamaan aseman kelloja. Setä on kuitenkin kadonnut ja Hugo on jäänyt yksin. Jotta kukaan ei kiinnittäisi huomiota sedän katoamiseen, Hugo tekee sedän työt, eli huoltaa kaikki aseman kellot. Muun ajan Hugo näpistelee syötävää pysyäkseen hengissä ja yrittää korjata erään museon raunioista löytynyttä mekaanista miestä. Yrittäessään varastaa mekaanista hiirtä aseman lelukojusta Hugo jää kiinni ja kojun omistaja takavarikoi Hugon muistikirjan. Muistikirja on saatava takaisin, mutta tehtävä on vaikea. Vähän vastahakoisesti Hugo tutustuu kojun pitäjän kummityttöön Isabellaan ja lopulta molemmat huomaavat olevansa keskellä hämmentäviä arvoituksia. Miksi Isabella ei saa käydä elokuvissa ja kuka on Georges Méliès? Miksi mekaanisen miehen piirtämä kuva saa Isabellan kummisedän suunniltaan?

Tässä kirjassa yhdistyvät upealla tavalla teksti ja kuvat. Välillä tarina kulkee aukeaman kokoisten kuvien avulla, kuin mustavalkoelokuva. Kirjassa onkin kuvia myös ihan oikeista elokuvista, niistä maailman ensimmäisistä. Georges Méliès on todella ollut olemassa, mutta tämän kirjan tarina on tietenkin keksitty. (Youtubesta muuten löytyy Mélièsin elokuvia ja katsoimmekin niitä lasten kanssa kirjan luettuamme.) Kaikkein eniten minua kiehtoo kuitenkin se salaperäinen mekaaninen mies, sillä sellaisiakin on todella tehty - joskus 1700-1800 lukujen vaihteessa. Täällä pääsee katsomaan lyhyen videon mekaanisen kojeen taituruudesta.

Niin, kirja on kerta kaikkiaan hieno. Se on jyhkeä ja niin painava, ettei sen kannattelu yhdellä kädellä ole kovin kivaa. Kuvat ovat upeita ja sopivat kirjan henkeen täydellisesti. Kirjasta on tehty myös elokuva, mutta sitä en ole nähnyt. Lasten kanssa voisin sen hyvinkin katsoa, joten täytyykin koittaa löytää se jostakin.

4 kommenttia:

  1. Olen kuullut tästä kirjasta paljon hyvää. Kiitos, että muistutit kirjan olemassa olosta, innostuin taas uudestaa Hugo Cabretista. :)

    VastaaPoista
  2. Tilda, Nyt vain kirjastosta hakemaan viikonloppulukemista! :) Tämähän on tosiaan myös nopea luettava runsaiden kuvien ansiosta.

    VastaaPoista
  3. Tämä on kirjavinkkauslistallani aika monelle ikäryhmälle ja poikkeuksetta kiinnostaa kaikissa ryhmissä. Monet tietävät elokuvan, itse olen sen nähnyt, ei (tietenkään) ollut yhtä hyvä kuin kirja mutta hyvin katsottava kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henna, Näiden omien kokemusten perusteella uskon hyvin, että tälle riittää kysyntää monessa ikäryhmässä. Kirjassa on mukavasti eri tasoja niin että iästä ja lukijasta riippuen kiinnittää huomion erilaisiin asioihin. :)

      Poista