maanantai 5. toukokuuta 2014

Muumiopas

Sirke Happonen: Muumiopas
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2012, 241s.

Sirke Happosen kirjoittama Muumiopas on näyttävä ja kaunis teos, jossa esitellään yli sata Muumien maailmasta tuttua hahmoa. Tutuimmat hahmot kuten muumit, hemulit, Haisuli, Nuuskamuikkunen ja pikku Myy esitellään luonnollisesti laajemmin kuin kerran tai kaksi esiintyvät sivuhenkilöt. Näistä keskeisimmistä hahmoista on esitelty myös esimerkkejä heidän vastikkeistaan meidän maailmassamme sekä joitakin ohjeita siitä, kuinka muuntautua vaikkapa hattivatiksi: Kun lähdet kotisatamasta, palaa vasta kun on pakko. Myös Möröksi muuttumiseen löytyy ohje, mutta sitä ei suositella kokeiltavaksi.

Olen pitänyt itseäni kohtuullisen hyvin muumeihin perehtyneenä henkilönä, mutta tämän kirjan aloitettuani tajusin olleeni väärässä. Ensinnäkin minulla on edelleen vino pino Lars Janssonin kirjoittamia sarjakuvia lukematta. Lisäksi, vaikka olen lukenut muumikirjat, (vieläpä ihan äskettäin), en olisi osannut listata läheskään kaikkia kirjoissa esiintyviä hahmoja.

Sen lisäksi, että on ylipäätään mielenkiintoista kerrata muumimaailman lukuisia hahmoja, tätä lukiessa oli jännittävää etsiä eri hahmojen kuvauksista tuttuja ihmisiä tai jopa omia piirteitä. Aina näitä samankaltaisuuksia ei haluaisi myöntää edes itselleen, sillä kyllä minä mieluummin näkisin itseni seesteisen Muumimamman ja suorasanaisen pikku Myyn risteytymänä kuin Vilijonkan kaltaisena tiukkiksena, joka puhuu kuin hemulit:

"Sananvaihto hemulin kanssa (sillä ilman et ohi pääse) jättää hieman pitkäveteisen, joskus ärtyneen jälkimaun. Sää on joko liian kuuma tai muuten kamala, ja sitten hemuli kertoo, mitä sääntöä joku on mennyt rikkomaan. Miten joku on taas jättänyt pahvipakkaukset littaamatta ja roskalaatikko tästä syystä pullistelee, tai miten seinämaali on levitetty epätasaisesti eikä asiaa ole vieläkään korjattu, vaikka hemuli on jo niin ja niin monta puhelua soittanut."

Toivon kuitenkin, etten lisäksi ole kuin tahmatassu sillä tahmatassu on se, joka tulee liian lähelle istumaan tai seisomaan. Kun hän puhuu kanssasi, tekisi mieli ottaa askel taaksepäin.

Kirjan taitto on erittäin hyvin toteutettu. Kirjassa on runsaasti kuvia sekä sarjakuvista, muumikirjoista että kuvakirjoistakin. Lisäksi mukana on muutamia luonnoksia ja maalauksia. Teksti on paitsi sisällöltään ja kieleltään miellyttävää lukea, myös mukavan kokoista ja sopivan väljää. Erityisesti pidin värien käytöstä niin kuvissa kuin välillä sivujen tehosteena, pohjaväreinä.

Muumiopasta on helppo suositella kaikille Muumien ystäville ja niille, jotka haluavat tutustua vähän laajemmin muumimaailman väestöön.

4 kommenttia:

  1. Tämä kirja on ehdottomasti hyvä lisä kodin muumikirjastoon :)

    VastaaPoista
  2. Luin ensin että Muumio-pasta! Mutta kuva toki pelasti toisella yrittämällä.:D Ehdottomasti menee hankintalistalle kuten Villasukallekin.

    VastaaPoista
  3. Salka, Muumio-pasta! :D Voi ei, sen nimisen kirjan jättäisin luultavasti lukematta, mutta maistaa voisin jos joku ruokana tarjoilisi :)

    VastaaPoista