Helen Svensson (Toim.): Toven matkassa - Muistoja Tove Janssonista
(Resa med Tove - En minnesbok om Tove Jansson, 2002)
WSOY 2004, 269s.
Suom. Outi Menna
Jokin aika sitten La petite lectricen Katri kirjoitti Helen Svenssonin toimittamasta kirjasta Toven matkassa. En ollut tästä aiemmin kuullut, mutta kirja kuulosti todella ihanalta: muistoja Tovesta läheisten ystävien ja sukulaisten, työtovereiden ja yhteistyökumppaneiden sekä monien muiden kertomana. Varasin kirjan saman tien ja luinkin yllättävän nopeasti.
Kaikkein parasta antia tässä kokoelmassa ovat ne tekstit, joiden kirjoittajat ovat todella tunteneet Toven, jakaneet arjen hänen kanssaan. Muutamat tekstit taas lähinnä puuduttivat, nimittäin ne, joissa analysoidaan Toven kirjoja ja maalauksia. Toisessa kontekstissa nuokin tekstit olisivat olleet mielenkiintoisia, mutta näiden kansien välissä ne tuntuivat harmillisen teoreettisilta ja etäisiltä. Läheisten ihmisten muistot olivat ihastuttavan eläväisiä ja monipuolisia. Noiden tekstien avulla tuntui siltä, kuin olisi itsekin saanut tavata Toven - vaikka sitten vain pienen matkan päästä.
Luonnollisesti Tuulikki Pietilän osuus on kaikkein mielenkiintoisin ja antoisin. Pietilä kertoo muun muassa hänen ja Toven tekemistä ulkomaanmatkoista, joita ei etukäteen suunniteltu liian tarkasti. Hotellia ei varattu etukäteen, vaan sopiva majapaikka etsittiin vasta paikan päällä. Aurinkokaupunki kertoo Tuulikin mukaan Butler's Armin täysihoitolasta, jossa he Toven kanssa asuivat kerran Floridassa vieraillessaan. Kiinnostukseni tuota kirjaa kohtaan lisääntyi saman tien! Moni muukin pieni asia sai huomaamaan, kuinka paljon ideoita Tove sai kirjoihinsa oikeasta elämästä. Kaunokirjallisuutta lukiessa usein vaistomaisesti miettii, minkä verran todellisia tapahtumia taustalta löytyy ja Toven kohdalla näin tuntuu olevan varsin usein - mutta kiehtovalla, mukavalla tavalla.
Muumithan ovat Japanissa todella suosittuja. Olikin mielenkiintoista lukea japanilaisten yhteistyökumppaneiden kirjoituksia siitä, kuinka ja millaisella aikataululla Muumit on käännetty, miksi Tove ei hyväksynyt ensimmäistä Muumeista tehtyä tv-sarjaa jne. Toven aikuisille suunnattua kirjallisuutta ja sarjakuvia japaniksi kääntäneen Mayumi Tomiharan tekstistä ihan huokuu suuri kunnioitus Tovea kohtaan. Hän ymmärsi Toven yksityisyyden tarpeen niin hyvin, ettei ottanut tapaamisilla valokuvia tai tehnyt muistiinpanoja. Ja voitteko uskoa, että Tovella oli tapana opetella ulkoa pitkätkin puheensa, myös japaniksi, vaikka hän ei muuten kieltä hallinnutkaan! Ihailtavaa omistautumista.
Toven matkassa on mielenkiintoinen ja (enimmäkseen) lämminhenkinen teos, jonka kuvituksena on käytetty Toven omia piirustuksia sekä valokuvia, jotka tuntuvat välittävän lukijalle Toven sellaisena, kuin läheiset hänet saivat nähdä.
Mukavaa, että luit tämän ja piditkin. Olen samaa mieltä, että parasta antia olivat ne tekstit, jotka olivat oikeasti Toven tunteneilta.
VastaaPoistaMitä enemmän olen itse Tovesta lukenut, niin olen päätynyt siihen käsitykseen, että hän ammensi teksteihinsä pääasiassa omasta elämästään. Kuvanveistäjän tytär ja Reilua peliä ovat esimerkiksi lähes suoraan hänen omasta elämästään. Muumitkin ovat, vaikka ne ovatkin sitten enemmän kuvannollisesti. Tove on kyllä hurjan kiehtova persoona ollut! Minä enemmän hänestä luen, sitä enemmän ihastun :)
Katri, olen kyllä iloinen, että bloggasit tästä - muuten olisi jäänyt hyvä kirja lukematta.
PoistaJa minulla on sama tunne: mitä enemmän Tovesta luen, sitä enemmän hänestä pidän. :)
Minunkin pitää etsiä tämä käsiini! Toven kirjoituksista tosiaan paistaa usein läpi hänen oma elämänsä/kokemuksensa. Komppaan myös Katria, mitä enemmän Tovesta/Tovelta luen sitä enemmän ihastun :)
VastaaPoistaVillasukka, minä yritin löytää tätä käytettynä, mutta ei ainakaan tällä hetkellä ollut missään tarjolla. Uskon sinunkin pitävän tästä lämminhenkisestä teoksesta. :) (Oho, kuulostipa se viralliselta!)
Poista