Tyttö elää kesäänsä

Tuija Lehtinen: Tyttö elää kesäänsä

Otava 2014, 267s.

Kesäistä lukujumitusta olen yrittänyt poistaa monin keinoin, muun muassa lukemalla Tuija Lehtisen uusimman nuortenkirjan, kun Lukutoukan kulttuuriblogin Krista toisaalla hehkutti tätä. Pistin kirjan varaukseen ja kohta pääsinkin lukemaan Tyttö elää kesäänsä -kirjaa. En ole lukenut Lehtistä pitkään aikaan, mutta nuorempana paljonkin. Tiesin siis, että Lehtinen kirjoittaa vauhdikkaasti ja rempseästi ja että hauskoja tilanteita ei varmasti puuttuisi.

17-vuotias Julia on päättänyt viettää kesän omilla teillään ja liftaa ympäri Suomea asettuen mitä erikoisempiin paikkoihin. Aina eri nimellä esiintyvä Julia viettää viikon iäkkään, mutta päästään terävän Sessen hoitajana, sitten tovin jonkinlaisessa hipahtavassa kommuunissa ja lopulta hän päätyy steampunkia harrastavan porukan seuraan. Uudet ihmiset tuntuvat olevan toinen toistaan omituisempia, mutta osa myös hyvin mielenkiintoisia. Julian omaa taustaa avataan hiljalleen tarinan edetessä.

Jos olisin lukenut tämän teininä, olisin ihastunut ikihyviksi. Tykkäsin kyllä nytkin, mutta jäin kyllä kaipaamaan lisää syvyyttä. Ennalta-arvattavuuteen olin varautunut ja kyllähän loppu on makuuni vähän turhankin siloiteltu. Toisaalta, nuorena pidin itsekin enemmän tämän tyyppisistä kaikki kääntyy parhain päin -ratkaisuista. Kirjan puhekieli on nuoren suuhun sulavaa, mutta pari oman teiniajan sanaa särähti korvaan. Vieläkö nuoriso puhuu esimerkiksi härdelleistä? Minä luulin sen sanan jääneen käytöstä viimeistään silloin kuin Salovaara lähti Radio Mafiasta.

Tyttö elää kesäänsä on oikein hyvä esimerkki kesäkirjasta, jonka lukeminen on miellyttävän leppoisaa, tarina vauhdikas ja kieli rikasta.