Rouva C

Minna Rytisalo: Rouva C.
Gummerus 2018, 362s.

Millaisia adjektiiveja sinä yhdistät Minna Canthiin?
Minulle tulevat ensimmäisenä mieleen topakka, päättäväinen ja itsevarma. Mielikuvieni Minna Canth ei ole epävarma tai avuton, vaan aikaansaava ja määrätietoinen. En osaa sanoa, mistä ja miten olen käsitykseni hänestä koonnut, mutta kovin yksipuolinen näkemys se on ollut.

Minna Rytisalon toinen romaani, Rouva C., on fiktiivinen romaani nuoresta Minna Canthista, josta piti tulla opettaja. Toisin kävi, sillä hän avioitui opettajansa, Ferdinand Canthin kanssa, eikä tuohon maailman aikaan ollut mahdollista olla sekä vaimo että opettaja. Canthien perhe kasvaa tasaiseen tahtiin kuuden lapsen verran ja ennen puolison kuolemaa alkunsa ehtii saada seitsemäs.

Äitiys ja emännyys eivät ole Minna Canthille helppoja rooleja. Eivätkä tyydyttäviä. Hän haluaa enemmän: saada aikaan muutoksia ja kirjoittaa.

"Minna olisi halunnut jatkaa, kysyä: Etkö koskaan kaipaa muuta, ajattelua, haastetta, mielen virkeyttä, omaa aikaa, omaa järkeilyä, omia ajatuksia ja oman pään sisäistä maailmaa, riittääkö sinulle se että istut lapsi sylissä pää tyhjänä väsymyksestä tai turtumuksesta, etkö kaipaa suuria aatteita, omaa tehtävää ja paikkaa maailmassa, muutakin kuin olla syli?"

Rouva C. kuvaa nuorta Minna Canthia niin uskottavasti, että väkisinkin unohdin lukevani fiktiota. Kaikki kirjassa kuvattu tuntuu täysin mahdolliselta, uskottavalta. Kirjan kieli on käsittämättömän hienovireistä ja kaunista olematta teennäistä tai imelää.

On ehkä todella hölmöä antaa fiktiivisen kirjan vaikuttaa käsitykseensä oikeasta henkilöstä, mutta tämän kirjan luettuani liitän Minna Canthiin myös toisenlaisia adjektiiveja, lempeämpiä.