maanantai 1. tammikuuta 2018

Reunalla

Jenni Räinä: Reunalla
Tarinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä
Like 2017, 262s.
Kuvat: Vesa Ranta


Jenni Räinän ja Vesa Rannan Reunalla oli yksi vuoden 2017 Tieto-Finlandia-ehdokkaista. Muita ehdokkaita tai voittanutta teosta (Riitta Kylänpää: Pentti Linkola - Ihminen ja legenda) en ole lukenut, mutta ainakin tämän Räinän ja Rannan teoksen perusteella taso on ollut hyvä.

Reunalla kertoo alaotsikkonsa mukaisesti [t]arinoita Suomen tyhjeneviltä sivukyliltä. Aihe on paitsi mielenkiintoinen, myös ajankohtainen. Julkisia palveluja tarjotaan yhä harvemmissa paikoissa, jolloin jo koulumatkat venyvät helposti kymmeniin kilometreihin sairaalamatkoista puhumattakaan. Olen itse kotoisin maalaiskaupungin sivukylältä, mutta mitenkään syrjäisestä kylästä ei kuitenkaan voi puhua. Toki sieltäkin ovat palvelut lähes kadonneet: kahdesta pankista, kahdesta kolusta, kahdesta pankista ja postista on jäljellä yksi koulu. Asukkaita kuitenkin riittää, myös lapsiperheitä.

Räinä ja Ranta ovat haastatelleet kahden vuoden aikana Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan pikkukylien asukkaita. He ovat vierailleet kahdeksassa kodissa, joissakin useamman kerran ja saaneet puettua kuviksi ja sanoiksi paitsi kylien hitaan hiipumisen myös sen, miksi jotkut kuitenkin haluavat edelleen asua syrjäkylillä. Ulkopuolisena on helppo sanella, miten ja missä kenenkin pitäisi asua ja elää. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen. Vaikka sivukylään ei sitoisikaan omistusasunnon velka (syrjäisten kylien talot eivät tietenkään käy kaupaksi hetkessä), voi yhteisöllisyys, oma rauha, hiljaisuus tai jokin muu seikka tehdä juuri sen paikan kodiksi.

Reunalla on niitä kirjoja, joiden lukeminen tekee olon haikeaksi. Olen asunut melkein 20 vuotta hieman alle 50 000 asukkaan kaupungissa ja tottunut siihen, että kaikki peruspalvelut löytyvät muutaman kilometrin säteeltä. Siltikään en tunne itseäni kaupunkilaiseksi, vaan sielultani olen edelleen sen ei-niin-syrjäisen kylän tyttö. Todennäköisesti tulen aina asumaan kaupungissa, mutta silti ymmärrän erittäin hyvin syrjässä asumisen hyvät puolet.

7 kommenttia:

  1. Tämä kirja pitäisi vielä saada käsiinsä! Itsekin olen maalta, mutta syrjäkylällä en ole koskaan asunut. Joka tapauksessa kirjan aihe on kiinnostava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syksyn lehti, Tästä kirjasta on jäänyt vähän surumielinen jälki, mutta suosittelen kyllä tarttumaan tähän. Tyylikkäästi toteutettu kirja.

      Poista
    2. Minulla myös tuli ajoittain surullinen olo,mutta useammin olin ylpeä näistä sitkeistä tervejärkisistä ihmisistä. Pienviljelijän tyttärenä asiat oli helppo aistia. Hieno kirja,kiitos tekijöille.

      Poista
  2. Pohjois-pohjanmaalaisena tämä kiinnostaa, kiitos esittelystä!

    VastaaPoista
  3. Tuon kirjan haluan ehdottomasti lukea. On todellakin tärkeä ja ajankohtainen asia. Hyvää Uutta Vuotta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anneli, Pidät tästä varmasti!
      Hyvää Uutta Vuotta sinullekin :)

      Poista