| Mathias Malzieu: Sydämen mekaniikka (La Mécanique du coeur) Gummerus 2011, 221s. Suom. Lotta Toivanen |
Sydämen mekaniikka oli täydellistä luettavaa ällö-ahdistavan Kultatukka, tähtösen jälkeen. Muiden blogiarvioiden perusteella osasin odottaa jotakin omituista ja vinksahtanutta, timburtonmaista tunnelmaa. Sydämen mekaniikka on ranskalaisen rockmuusikon, Mathias Malzieun, esikoisromaani. Kirjan ilmestymisen aikoihin hän on julkaissut samannimisen konseptialbumin ja kirjaan perustuva 3D-animaatiokin on jo jälkituotannossa.
Maailman kylmimpänä yönä vuonna 1874 Edinburghissa syntyy Jack. Hänen sydämensä on jäässä, mutta kätilönä toiminut tohtori Madeleine asentaa sydämen tueksi käkikellon ja Jack jää henkiin. Äitinsä hylkäämä poika jää Madeleinen hoiviin odottamaan adoptiota, mutta eihän kukaan tahdo tikittävää lasta. Kymmenvuotiaana Jack näkee kaupungilla laulavan tytön ja rakastuu. Vuosia myöhemmin hän lähtee etsimään Acaciaa ja päätyy Extraordinariumiin, entiseen sirkukseen, nykyiseen tivoliin, jossa Acacia esiintyy.
Voi miten pidin tästä kirjasta! Ei tätä voi kauhean laadukkaaksi kehua, mutta tämä oli silti ihana.
Henkilöhahmot kuvittelin automaattisesti Corpse bride -elokuvan henkisiksi, mikä johtui varmasti siitä takakannen Tim Burton viittauksesta. Ja koska osasin odottaa aikakauteen sopimattomia kielikuvia, en häiriintynyt ovikoodeista ja rullalaudoista. Päinvastoin, minusta nuo epäkohdat olivat enimmäkseen viehättäviä.
Pidin sydämen mekaniikan alusta ja lopusta. Keskipaikkeilla, siinä vaiheessa kun Jack viimein löytää Acacian, tunnelma lösähti oikein kunnolla. Minusta Jackin ja Acacian rakkaus jäi kovin kylmäksi. Tai sitä kuvattiin häiritsevästi. Tunteiden osuus jäi hataraksi lihallisten himojen jyrätessä. Onneksi kirjan loppu oli hyvä, niin ainakin minulle jäi tyytyväinen olo.
Sydämen mekaniikasta muissa blogeissa: Sara/P.S.Rakastan kirjoja, Susa/Järjellä ja tunteella, Réa/Kirjahamsteri ja Katja/Lumiomena.