Taru Kumara-Moisio: Maan vetovoima
Nordbooks 2014, 192s.
Kiinnostuin tästä kirjasta Elinan blogitekstin luettuani. Elinan kokemat pienet muutokset ja pipon löystyminen kuulostivat minullekin tarpeellisilta kokemuksilta ja näin kotiäitinä kirjan aihekin tuntui olevan enemmän kuin sopiva.
Noora on kahden pienen lapsen äiti, joka elää päällisin puolin ihanteellista elämää: on mukava mies, terveet lapset, uusi talo kaupungin vuokratontilla, lapsilla tarhapaikka ja yliopisto-opinnotkin hyvällä mallilla. Taloustilanne on vakaa ja parisuhdekin mallillaan. Mutta Noora ei osaa nauttia elämästään. Hän perehtyy kaikkiin mahdollisiin kasvatuksellisiin kysymyksiin niin perusteellisesti kuin vain on mahdollista. Yhtä lähellä sydäntä on ekologisuus, jonka ilosanomaa Noora yrittää levittää niin päiväkodin väelle kuin naapureillekin. Jääkapin ovea ei korista lasten piirustukset, vaan erilaiset muistilaput kotityövuoroista rakentaviin mietelauseisiin. Kun Nooran tomera mumma kuolee, ei Noora tyydy osallistumaan hautajaisiin surevana omaisena. Hän haluaa järjestää kaikkien aikojen prameimmat hautajaiset, sellaiset tismalleen mumman arvoiset. Noora haluaa ottaa kaikki tilanteet haltuunsa, pitää ohjat käsissään ja saada muut toimimaan tismalleen hänen toiveidensa mukaan.
Maan vetovoiman lukeminen oli kuin olikin varsin terapeuttista. Inhosin Nooraa syvästi, mutta kieltämättä se omaa päätäni kalvava tiukahko pipo löystyi. Jos joku meidän perheessä vertailee elämäämme erilaisiin tutkimuksiin ja kasvatussuosituksiin, niin kyllä se olen minä. Samoin se olen minä, joka räpsii tyhjissä huoneissa palavia valoja sammuksiin ja motkottaa, kun hanaa pidetään auki hammaspesun ajan. Ja vaikka Noora olikin äärimmäisen ärsyttävä hahmo, häntä kävi myös sääliksi. Kuinka kukaan voisi nauttia yhtään mistään, jos koko ajan täytyy olla vertaamassa omaa arkea (jatkuvasti vaihtuviin) kasvatussuosituksiin. Eikä yksittäinen ihminen voi ottaa harteilleen koko naapuruston ekokasvatusta. Jospa minäkin osaisin olla tuntematta maailmantuskaa, edes tässä määrin kuin tunnen?
Maan vetovoima on Kumara-Moision esikoisromaani ja mielestäni hyvin kypsä sellainen. Lukeminen oli vaivatonta ja tarina eteni jouhevasti sekin. Hyvä lukukokemus, vaikka päähenkilö olikin hyvin tuskastuttava persoona.
