Kapina ja kaipuu

Sara Kokkonen: Kapina ja kaipuu, Kultaiset tyttökirjaklassikot
Avain 2015, 273s.

Kaksi vuotta sitten Sara Kokkoselta julkaistiin kotimaisia tyttökirjojen kirjailijoita ja heidän teoksiaan esittelevä Rasavillejä ja romantikkoja. Mukana oli myös runsaasti kirjoituskeruulla koottuja muistoja, jotka tekivät hyvin selväksi sen, kuinka tyttökirjojen lumo tehoaa vuodesta ja sukupolvesta toiseen.

Tässä Saran uudessa kirjassa, Kapina ja kaipuu, keskitytään ulkomaisiin tyttökirjojen kirjoittajiin. Jälleen esitellään kymmenen kirjoillaan lähtemättömän vaikutuksen lukijoihin tehnyttä kirjailijaa - tai no Carolyn Keenen tapauksessa kokonainen taustajoukko. Hyväksi havaittua rakennetta on jälleen hyödynnetty ja jokaista kirjailijaesittelyä seuraa lyhyt kertaus tuotannosta ja tätä vaihteleva määrä lukijoiden muistoja.

Luonnollisesti minäkin olen osani tyttökirjoista lukenut, mutta Kapinan ja kaipuun myötä tutustuin muutamiin itselleni uusiin nimiin. En muista aiemmin kuulleeni Martha Sandwall-Bergströmistä tai Susan Coolidgesta eikä Helen Dore Boylstoninkaan nimi herättänyt mitään mielikuvia. Hänen Helena-kirjansa sen sijaan muistan hyvin, vaikka en ensimmäistäkään ole lukenutkaan.

Hämmästyin sitä, kuinka omaelämäkerrallisia Louisa May Alcottin Pikku naisia ja Laura Ingalls Wilderin kirjat olivat. Eiväthän ne toki yksi yhteen todellisten tapahtumien kanssa ole, mutta paljon yhtymäkohtia kuitenkin on.

Aivan kuten Rasavillejä ja romantikkoja, tämäkin kirja herättää vastustamattoman himon tarttua lähimpään tyttökirjaan saman tien. Näin jopa unta, että kaupunkiin oli avattu uusi antikvariaatti, josta löysin kaikki puuttuvat Anna-kirjat vanhoina, kauniina painoksina (myös ne 2000-luvun alussa suomennetut ;) ).

Mielestäni kirjoista ja/tai kirjailijoista kertova tietokirja on onnistunut silloin, kun se herättää mielenkiinnon tutustua esiteltyihin teoksiin tarkemmin. Tässä Sara Kokkonen on onnistunut todella hyvin. En koe ollenkaan mahdottomaksi ajatusta siitä, että varsinaisten tyttökirjojen lisäksi joskus tutustuisin Lucy Maud Montgomeryn päiväkirjoihin tai Helen Dore Boylstonin ja Rose Wilder Lanen (Laura Ingalls Wilderin tyttären) matkakertomukseen Travels with Zenobia. Itse asiassa Boylstonin ja Wilder Lanen välinen suhde itsessään on mielenkiintoinen: ilmeisesti ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, olivatko he vain läheisiä ystäviä vai rakastavaisia. (Huom! Kirjassa tätä ei siis pohdita, minua vain alkoi kiinnostaa.)

Kapina ja kaipuu on lämminhenkinen, helppolukuinen tietokirja ja kauniskin vielä. Suosittelen luonnollisesti kaikille tyttökirjojen ystäville, mutta onhan tämä oivallinen yleiskatsaus kenelle tahansa kirjoista pitävälle.

Rasavillejä ja romantikkoja

Sara Kokkonen: Rasavillejä ja romantikkoja - Rakkaat suomalaiset tyttökirjat

Avain 2013, 255s.

Rasavillejä ja romantikkoja kiinnosti minua kahdesta syystä: ensinnäkin siksi, että tyttökirjat ovat ihania ja toiseksi siksi, että kirjoittaja pitää viehättävää Saran kirjat -blogia. Lykkäsin kuitenkin lukemista otollisempaan ajankohtaan ja siinä selvästi onnistuin.

Rasavillejä ja romantikkoja on helppolukuinen tietokirja kotimaisista tyttökirjailijoista ja heidän kirjoistaan. Talvella 2013 Kokkonen esitti julkisen kirjoituskutsun saadakseen kuulla millaisia muistoja lukijoilla on kotimaisista tyttökirjoista: mikä kirja on ehkä noussut suosikiksi ylitse muiden, onko samoja kirjoja luettu useaan kertaan ja millainen vaikutus kirjojen hahmoilla on kenties ollut omaan elämään. Vastausten perusteella Kokkonen esittelee tässä kirjassa 10 eniten muisteltua tyttökirjailijaa. Jokaisesta kirjailijasta on lyhyehkö elämäkertateksti, jonka jälkeen lukijat pääsevät muistelemaan tärkeitä kirjojaan. Vaikka kirjailijoista kertovat tekstit ovatkin melko lyhyitä, on Kokkonen nähnyt paljon vaivaa niiden koostamisessa. Olikin mielenkiintoista tutustua naisiin näiden lukuisten, vuodesta toiseen ihastuttavien kirjojen takana.

Kirjan rakenne on selkeä ja hyvin toimiva. Aikajärjestyksessä esitellyistä kirjailijoista osa on minulle entuudestaan hyvin tuttuja, kuten Anni Swan, Anni Polva, Marjatta Kurenniemi, Anni Polva ja Tuija Lehtinen, osa taas aivan "uusia" nimiä, kuten vaikkapa Helga Nuorpuu ja Kersti Bergroth eli Mary Marck. Kirjoituskutsuun vastanneiden tekstit ovat enimmäkseen innostuneita ja houkuttelevat tutustumaan kunkin kirjailijoiden teoksiin. Harmi kyllä, esimerkiksi Helga Nuorpuun kirjoja ei ole liiemmin tarjolla edes kirjastoissa. Netistä löysin kuitenkin kolme Rebekka Räsäsen kirjaa liki postikulujen hinnalla ja toki omista hyllyistä löytyy jo entuudestaan lukuisia tyttökirjoja, kuten Tiina-kirjat, Anni Swanin kirjoja sekä vino pino moneen kertaan luettuja Tuija Lehtisen kirjoja.

Läpi kirjan tekstistä kuultaa läpi rakkaus kotimaiseen tyttökirjallisuuteen ja kirjailijoiden arvostukseen. Mielestäni kirjan tekee erityisen onnistuneeksi juuri se, että lukemisen jälkeen tekisi mieli uppoutua itsekin tyttökirjojen maailmaan. Ainoastaan värikuvia jäin kaipaamaan, mutta kirja on kyllä varsin viehättävä mustavalkokuvistaan huolimatta.

Kaunis, ihana kirja, joka on varmasti antoisa kenelle tahansa tyttökirjoja jossain elämänsä vaiheessa lukeneelle.