Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tumman veden päällä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tumman veden päällä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Tumman veden päällä

Peter Franzén: Tumman veden päällä
Tammen äänikirja 2013, 8h 30min.
Lukija: Peter Franzén

Peter Franzénin fiktiivinen, mutta osin omiin kokemuksiin perustuva romaani, Tumman veden päällä, on ollut lukulistallani ilmestymisestään asti. Se sattui olemaan kirjastoauton äänikirjahyllyn ainoa kiinnostava teos, joten teoksen valikoituminen lenkkiseuraksi Linnunrata-trilogian jälkeen oli nopeasti päätetty.

Kertojana tarinassa on pian koulun aloittava Pete. Hänen perheeseensä kuuluu äiti, isä ja pikkusisko Suvi. Petellä on kavereita, joiden kanssa voi tehdä niitä tavallisia juttuja: leikkiä ja joskus tapellakin. Mummu ja pappa asuvat lähellä ja heidän luotaan löytyy turvapaikka silloin, kun asiat kotona eivät suju. Joskus isä muuttuu: haisee pistävälle, haastaa riitaa ja haukkuu äitiä, lyö ja uhkailee aseella. Pete oppii olemaan niissä tilanteissa mahdollisimman huomaamaton ja pukemaan ulkovaatteet nopeasti päälle.

Tiesin, ettei Tumman veden päällä ole mikään kepeä kirja. Tarina on kuitenkin sellainen, että lähes koko ajan kurkkua kuristaa ja sydämeen sattuu. Lapsinäkökulma tekee kaikesta vielä raaemman ja karumman. Toki Peten elämään mahtuu valoisampiakin hetkiä, myös isän kanssa, mutta perussävy on painostava.

Tämän äänikirjan kuunteleminen ei sujunut aivan suunnitellusti. Kuuntelen äänikirjoja mp3-soittimesta ja kirjan siirtäminen laitteelle kauniisti ilmaistuna epäonnistui. Ensimmäisen levyn sisältö toimi moitteettomasti. Seuraavan levyn kohdalla vähän ihmettelin aikahyppyä, kun hetki sitten rintaa syönyt pikkusisko puhua pajatti minkä ehti. En antanut asian häiritä, koska onhan näitä siirtymiä nähty ennenkin. Mutta kyseinen levy loppui ilmoitukseen "jatkuu levyllä kuusi" ja niin olin sujuvasti kuunnellut kirjasta levyt yksi ja viisi… Eipä siinä auttanut muu kuin kopioida koko kirja uudelleen tietokoneelle, nimetä kaikki raidat uudestaan ja siirtää taas soittimeen. No, ainakin onnistuin kuuntelemaan loput kirjasta oikeassa järjestyksessä.

Kaikesta tästä teknisestä sähläämisestä huolimatta Tumman veden päällä ravisutti isosti. Välillä teki mieli lopettaa kuunteleminen, sillä minua pelotti niin paljon Peten, äidin ja siskon puolesta. Huomasin senkin, että piinaavimmissa kohdissa kävelyvauhtini hiipui lähes olemattomiin eikä itku todellakaan ollut kaukana.

Tumman veden päällä on todella väkevä teos, joka toimii äänikirjana erittäin hyvin. Tavallaan haluaisin nähdä kirjaan perustuvan elokuvankin, mutta ehkä "tyydyn" tähän kuuntelukokemukseen ja jatkan joskus myöhemmin jatko-osalla, Samoilla silmillä.