Syitä pysytellä hengissä

Matt Haig: Syitä pysytellä hengissä
(Reasons to Stay Alive, 2015)
Viisas Elämä 2016, 283s.
Suom. Jaakko Heinimäki

Matt Haigin Syitä pysytellä hengissä sattui silmiini sattumalta ja päätin lukea sen sisältöön etukäteen sen enempää tutustumatta. Jotenkin onnistuin kuitenkin etukäteiskuvittelemaan kirjan aika erilaiseksi kuin millaiseksi se lopulta paljastui. Kuvittelin nimittäin, että tämä olisi aika hassu lista elämän kivoista asioista, mutta tässä kyllä tarvotaan huomattavasti synkemmän sävyisissä vesissä.

24-vuotiaana Haig asui tyttöystävänsä kanssa Ibizalla. Elämä oli kivasti mallillaan, kun yhtäkkiä kaikki romahti. Mitään selkeää syytä romahdukselle ei ollut, mutta yhtäkkiä Haig menetti elämänhalunsa. Haig kärsi masennuksesta, ahdistuksesta ja eroahdistuksesta, jotka rajoittivat normaalia elämää todella paljon.

"Ahdistus poistaa kaikki pilkut ja pisteet, joita tarvitsemme saadaksemme tolkkua itsestämme."

Vähitellen, hyvin hitaasti, Haig alkoi jälleen nähdä elämässä myös positiivisia asioita. Haig kirjoittaa olevansa nykyisin kirjailija masennuksen ansiosta, ei siitä huolimatta.

Vaikka kirjan aihe on synkkä, sen perusasenne on toiveikas. Tämä selittyy paljolti sillä, että Haig on kirjoittanut kirjan vasta vaikeimpien aikojen jäätyä taakse. Syitä pysytellä hengissä tarjoaa vertaistukea masentuneille, mutta myös masennusta kokemattomille mahdollisuuden sujahtaa keskelle kaikkea sitä toivottomuutta ja voimattomuutta. On liian helppoa möläytellä "kaikkiahan joskus masentaa" -lausahduksia, jos ei lainkaan ymmärrä, kuinka kokonaisvaltaisen lamauttavaa masennus on.

"Just, aivokalvontulehdus. Kuule, asenne ratkaisee."

Eleanor & Park

Rainbow Rowell: Eleanor & Park
(Eleanor & Park, 2013)
Viisas Elämä/Basam Books 2016, 382s.
Suom. Terhi Kuusisto

Rainbow Rowellin Eleanor & Park päätyi luettavaksi, koska se kuulosti kivalta teinien rakkauskirjalta ja juuri sellaista kuvittelin juuri nyt kaipaavani.

Eleanor on isokokoinen, räiskyvän punatukkainen ja omalaatuisesti pukeutuva 16-vuotias tyttö, joka vaihtaa koulua kesken lukuvuoden. Ensimmäisenä kouluaamunaan hänelle ei näytä löytyvän bussista istumapaikkaa, kunnes Park vastahakoisesti komentaa Eleanorin istumaan viereensä. Hitaasti, kuin vahingossa Eleanor ja Park alkavat viihtyä bussimatkoilla yhdessä ja vähitellen tunteet syvenevät ensirakkaudeksi. Eleanorin perhetausta on yhtä repaleinen kuin Parkin on täydellinen. Vaikeat kotiolot tekevät seurustelustakin haastavaa ja koulussa Eleanoria kiusataan jatkuvasti.

Tartuin kirjaan avoimin mielin. Halusinkin lukea ensirakkaushöttöisen teinikirjan, jolta en todellakaan odottanut mitään hirveän puhuttelevaa. Vaikka Eleanor & Park on vaivatonta luettavaa, se ei kuitenkaan tarjonnut minulle sitä mitä toivoin. Ensinnäkään en kokenut ajankuvaa (vuotta 1986) oikein uskottavasti kuvatuksi. Käännös ei ollut paras mahdollinen. Jo kirjan alussa mainittiin luokan pulsat ja pohdittiin dösäkassun tarpeellisuutta. En tiedä, miksi homecoming on välttämättä haluttu kääntää kotiinpaluujuhliksi, kun kuitenkin tekstiin on jätetty monia muita englanninkielisiä ilmauksia.

En myöskään kiintynyt sen paremmin Eleanoriin kuin Parkiinkaan. En jaksa ymmärtää, miksi Eleanor ei voinut kertoa kotiongelmistaan yhdellekään aikuiselle tai miksi yksikään asiasta tietävä aikuinen ei vaivautunut tekemään asialle mitään. Mitä siihen rakkausjuttuun tulee, niin voi jestas! Eleanor oli niin loputtoman epävarma itsestään, vastaili jokaiseen kehuun ivallisesti ja oli muutenkin ihan äärimmäisen rasittava, että teki mieli ravistella kirjaa.

Äääääh.
Odotin suloista tarinaa ensirakkaudesta, sain teinikiimalla kuorrutetun perhedraaman.