Vieraskynä: My Hero Academia

 

Kohei Horikoshi: My Hero Academia
Sangatsu Manga

Olen lueskellut jonkin verran mangaa ja tätä My Hero Academiaakin kahden ensimmäisen osan verran. Siinä missä minulle sarjan menossa mukana pysyminen tuotti haasteita, poika on tästä ihan tohkeissaan. Kahdeksatta luokkaa käyvä esikoinen on lukenut sarjan kaikki suomennetut osat, ensimmäiset useampaan otteeseen.

Nyt onkin blogini ensimmäisen vieraskynä-postauksen vuoro ja annetaan puheenvuoro - tai siis näppis - 14-vuotiaan pojan haltuun!

My Hero Academia -sarjan tarina alkaa siitä, kun uutiset kertovat vauvasta, joka hehkuu ja jolla myöhemmin havaittiin olevan supervoima jota kutsutaan oikuiksi. Tapaukset liisääntyivät, kunnes noin 80%:lla oli jonkin sortin oikku. Kaikki eivät kuitenkaan käyttäneet oikkuaan oikeudenmukaisesti. 

Sarjassa seurataan poikaa nimeltä Izuku Midoriya, joka menestyy koulussa mutta hänellä ei ole minkään sortin oikkua. Eräänä päivänä hän kuitenkin oikuttomana yrittää pelastaa luokkakaverinsa Bakugo Kacchanin, joka on kiusannut Izukua eskarista asti, roiston kynsistä, mutta tuleekin itse pelastetuksi Bakugon kanssa. Pelastajana oli sankari numero yksi, All Might. Tämän jälkeen All Might on vaikuttunut ja haluaa Izukun saavan hänen oikkunsa. 

Oma suosikki hahmoni on varmaan Izuku, koska häneen on itseni helppo samaistua. Piirrostyyli on hieno ja yksinkertainen, ei paljon yksityiskohtia mutta niitäkin on. Taisteluissa on helppo huomata mitä tapahtuu, koska piirroksissa ei ole mitään ylimääräistä taustan lisäksi. 

Parasta sarjassa on Izukun sinnikkyys ja tunteellisuus:

 jos hän ei olisi ollut sinnikäs hän ei olisi päässyt niin pitkälle. Mieleen painuvinta sarjassa on Izukun ihailu sankareita kohtaan ja hänen unelmansa tulla sankariksi numero yksi.

Kevään mangaa

Kohei Horikoshi: My Hero Academia 1 ja 2
Sangatsu Manga 2019, 191 ja 207s.
Suom. Antti Valkama

Sain iloisena yllätyksenä My Hero Academian kaksi ensimmäistä numeroa. Izuku on poikkeus muiden joukossa. Lähes kaikilla muilla on jokin supervoima, oikku, mutta häneltä sellainen puuttuu tyystin. Supersankaruus on arkinen juttu, mutta sankareissakin on eroja: jokainen haluaisi mieluiten olla se paras. Izuku kohtaa yhden suurimmista supersankareista, All Mightyn, ja pääsee kuin pääseekin pyrkimään supersankarikouluun.

Esikoinen luki nämä nopeasti ja oli aivan innoissaan. Minulta meni aika paljon kauemmin, sillä toistuvat taistelut tekevät kirjojen yleisilmeen mielestäni sekavaksi ja sotkuisiksi. Sinänsä supersankaritarina oli kiinnostavan erilainen kuin ne, joihin olen tähän mennessä törmännyt.

My Hero Academia ei herättänyt suuremmin mielenkiintoani, mutta jo mainittu lapsi lukee näitä nyt toiseen kertaan ja ilmoitti harkitsevansa koko sarjan hankkimista omaksi.

--------------------------------------------------------

Kei Sanbe: Poissa 4
Punainen jättiläinen 2019, 191s.
Suom. Taavi Suhonen

Poissa-sarjan neljäs osa taas oli kovastikin mieluista luettavaa.

Satoru on palannut uudestaan lapsuuteensa. Hän aikoo jälleen pelastaa koulutoverinsa murhaajalta ja korjata muutaman muunkin vääryyden. Tällä kertaa Satorun muuttunut olemus ei jää kaikilta huomaamatta ja yllättäen Satoru saa myös apua yritykseensä.

Yllätyin siitä, kuinka tämä osa loppui lähes seesteisesti. Ei minkäänlaista jännitysmomenttia! Hetken jo luulin sarjan loppuvan kokonaan, mutta jatkoa on luvassa ainakin viiden osan verran. Jännä nähdä, kuinka paljon Satoru onnistui asioita muuttamaan tällä kertaa.

Piirrostyyli on miellyttävää ja tarinassa pysyy hyvin mukana.