Viha on kauhean vahva sana (ja tunne), enkä monen päivän mietinnän jälkeenkään keksi yhtään kirjaa, jota ihan oikeasti vihasin. Sopiiko, että kerron, mikä kirja aiheutti vastenmielisyyttä enemmän kuin mikään muu?
Ostin John Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen netistä aika summassa. Esittelyteksti herätti mielenkiinnon ja kansikin oli kaunis. Tarina oli sinänsä hyvä ja Lindqvist on oikein hyvä kertoja, mutta... Kirjassa kuvataan aivan liian tarkasti ja jotenkin nautiskellen raakoja ja sairaita asioita, kuten murhia, pedofiilin hekumointia uimahallin pukukopissa, murhia, kuohimista ja joko mainitsin murhat? Tästä tuli mieleen splatter elokuvat - nekin on ällöttäviä. Pari kertaa jätin kirjan kesken, jatkoin muutaman viikon jälkeen ja jätin taas kesken. Kirja tuli luettua loppuun ja katsoin myöhemmin elokuvankin, mutta tästä jäi niin vastenmielinen olo, että lopulta halusin kirjasta eroon.
Vastenmielisiä lukukokemuksia olivat myös Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä ja Anne B. Radgen Satunnaista seuraa. Mutta Ystävät hämärän jälkeen on ollut pahin ikinä.
