Fannie Flagg: Fried Green Tomatoes at the Whistle Stop Cafe 394s. (Random House, 1987)
Edellisen postauksen Top10 -listaan jätin tilaa yhdelle kirjalle. Onneksi, koska Paistetut vihreät tomaatit nousi heti yhdeksi parhaista kirjoista, jonka olen lukenut.
Keski-ikäinen Evelyn tutustuu vainhainkodin oleskeluhuoneessa 86-vuotiaaseen Ninny Threadgoodeen, joka alkaa kertoa Evelynille elämäntarinaansa. Samalla Ninny kertoo tarinan Idgiestä ja Ruthista, kahdesta uskomattomasta naisesta pienessä Whistle Stopin kylässä Alabamassa.
Kirjan rakenne on jossain määrin haastava. Siinä seurataan välillä Evelynin elämää kulahtaneen avioliiton ja alkavien vaihdevuosien keskellä, välillä Idgien ja Ruthin elämää vuosikymmenien takaisessa Whistle Stopissa. Toisinaan kertojana on Ninny, toisinaan seurataan Ruthin tai Idgien elämää sivustakatsojana ja välillä ääneen pääsee joku muu. Oman värinsä kirjaan tuo Dot Weems, Whistle Stopin postinhoitaja, viikottaisine uutiskatsauksineen. Vaikka kertojia ja aikakausia on paljon, tarina vie mukanaan. Kieli on upeaa, murteet ja aksentit erottuvat hyvin ja se tarina - tai tarinat - on vertaansa vailla!
Idgie on lapsesta asti omapäinen poikatyttö, joka viihtyy paremmin poikien kuin tyttöjen seurassa. Tärkeintä Idgielle on isoveli Buddy, joka puolestaan rakastaa pikkusiskoaan valtavasti. Idgien elämä saa uuden suunnan, kun kaunis ja ystävällinen Ruth Jamison viettää yhden kesän Idgien kotona. Idgie rakastuu Ruthiin välittömästi ja kesän kuluessa myös Ruth rakastuu Idgieen. Tämä naistenvälinen suhde on kuitenkin kuvattu hyvin vähäeleisesti ja siihen viitataan useimmiten ystävyytenä, vaikka molemmin puolinen rakkaus tuodaan myös selkeästi esiin.
Kirjasta on tehty myös elokuva, jonka käsikirjoituksen kirjailija on tehnyt yhdessä Carol Sobieskin kanssa. Pääosissa ovat Kathy Bates ja Jessica Tandy (Evelyn ja Ninny) sekä Mary Stuart Masterson ja Mary-Louise Parker (Idgie ja Ruth). Kirja ja elokuva eroavat toisistaan jonkin verran. Oikeastaan aika paljon, mutta molemmat ovat upeita. Elokuva on kirjaa huomattavasti kronologisempi ja selkeämpi.
Suosittelen sekä kirjaa että elokuvaa kaikille hyvien tarinoiden ystäville. Etenkin elokuvaa koskien annan nenäliinavaroituksen.
